TARVITSEVATKO LAPSETKIN LIIKKUVUUSHARJOITTELUA?

Pikkulapselle on tärkeää oppia nauttimaan oman kehon liikuttamisesta. Mitä enemmän ja mitä erilaisempia asioita lapsi tekee kehollaan, sen parempi. Näin myös luontainen liikkuvuus pysyy hyvänä kuin itsestään. Kouluikään saavuttaessa liikkuvuus alkaa kuitenkin heiketä, ellei lapsi käytä laajoja liikeratoja. Tästä ollaan viime aikoina saatu valitettavan paljon todisteita erilaisten seurantatutkimusten kautta. Viidenteen luokkaan mennessä merkittävällä osalla lapsista on vaikeuksia päästä kyykkyyn tai asettua selkä suorana perusistuntaan lattialle (MOVE-mittaukset).

Alle 10-vuotiaiden lasten kohdalla ylivoimaisesti tärkein liikuntatavoite on liikkua riittävän paljon ja monipuolisesti. Kehittyvä elimistö kaipaa päivittäin useita tunteja aktiivista liikettä. Vähimmäismääränä voidaan pitää 2-3 tuntia liikkumista joka päivä mukaan lukien sekä ohjatut että omatoimiset liikkumiset. Useimmiten lapsi jaksaa paljon enemmänkin, jos tekeminen vain on hänelle mielekästä. Suuri määrä monipuolista liikettä luo kestävän pohjan sille, että lapsi myöhemmässä iässä kestää säännöllisen urheiluharjoittelun ilman loukkaantumisia. Se antaa myös hyvät lähtökohdat muuhun elämään.

Kannattaa tukea lapsen kykyä tarttua hetkeen ja yrittää rohkeasti parhaansa. Opastetaan lasta testaamaan omia rajojaan, ilman vertailua ja liiallista keskittymistä muiden päihittämiseen.

Ennen murrosikää fokuksessa tulisi olla perusliikuntataitojen hallinta ja motoristen perusvalmiuksien kehittyminen. Spontaanisti syntyvät leikit ja kisailut ovat korvaamattoman tärkeitä, mutta aikuisten valinnoilla on oma vaikutuksensa siihen, kuinka herkästi lapsi alkaa liikkumaan eri tilanteissa. Jos aikuinen suhtautuu liikkumiseen myönteisesti ja antaa sille aikaa, niin lapsikin oppii tekemään näin. Ohjatuissa harjoituksissakin kannattaa tukea lapsen kykyä tarttua hetkeen ja yrittää rohkeasti parhaansa. Opastetaan lasta testaamaan omia rajojaan, ilman vertailua ja liiallista keskittymistä muiden päihittämiseen.

Liikkuvuus heikkenee eniten pituuskasvun huippuvaiheessa kehon mittasuhteiden muuttuessa nopeasti. Lapsi tuntee tällöin itsensä herkästi kömpelöksi ja alkaa vältellä itselleen haastavia liikkeitä, mikä heikentää tilannetta entisestään. Ihannetilanteessa kaikki liikeradat toimivat esteettä ja lihastasapaino on kohdallaan kasvuhuippuun saavuttaessa. Näin on tosielämässä hyvin harvoin. Meillä on onneksi rohkaisevia kokemuksia siitä, miten kasvupyrähdyksen aikana tehty säännöllinen liikkuvuusvalmennus vähentää kömpelyyttä, lisää suorituskykyä ja nostaa nuoren liikunnallista itsetuntoa.

Liikkuvuustestejä kannattaa tehdä säännöllisesti, jotta pysytään ajan tasalla ja treenataan kussakin kehitysvaiheessa ajankohtaisia asioita.

Liikkuvuusvalmennus auttaa lasta kehittämään tasapuolisesti vahvan ja ilman rajoitteita liikkuvan kehon. Lasten liikkuvuusharjoittelu ei ole lihasten venyttämistä paikallaan jossain asennossa, vaan oman lihastyön kautta tapahtuvaa kehon liikettä. Näin lihaskudokset opetetaan toimimaan tehokkaasti erilaisissa motorisissa haasteissa. Harjoittelu ei myöskään käy tylsäksi!

Liikkuvuustesteillä tunnistetaan yksilöllisiä heikkoja lenkkejä, jolloin niitä on helpompi vahvistaa sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu. Liikkuvuustestejä kannattaa tehdä säännöllisesti, jotta pysytään ajan tasalla ja treenataan kussakin kehitysvaiheessa ajankohtaisia asioita. Omaan testikorttiin perustuva harjoittelu, jonka lapsi huomaa tuottavan tulosta juuri hänelle tärkeissä asioissa, nostaa motivaatiota ja lisää todennäköisyyttä jatkaa liikuntaharrastusta. Nimestään huolimatta testaaminen kannattaa pitää hauskana ja innostavana!

Yhteenvetona voi todeta, että lapset todellakin tarvitsevat liikkuvuusharjoittelua. Eri urheilulajien oppimisen ohella lasten harjoittelussa kannattaa keskittyä ketteryyden, tasapainon, kehonhallinnan ja liikkuvuuden kehittämiseen. Liikkuvuusominaisuuksien mahdollisimman monipuolinen kehittäminen on valtava palvelus alle murrosikäisille lapsille lajista riippumatta. Vaihtelevin tavoin toteutettu harjoittelu, joka ylläpitää laajoja liikeratoja ja ketteryyttä, on yleensä lapsille mieluista. Lisäksi se pitää nuoren urheilijan kehityspolun vapaana esteistä.

Tällä www.excercisemaster.fi-sivustolla on hyödynnettävissä ainutlaatuinen verkkoympäristö nimeltään LASTEN LIIKKUVUUS. Se on rakennettu kaikki yllä mainittu huomioiden tukemaan lasten liikuntaa ja urheilua leikki-iästä kasvupyrähdykseen asti. Toki sen laajasta harjoitepankista löytyy hyödyllisiä ja hauskoja harjoitteita tätä vanhemmillekin!

Pääset Lasten liikkuvuus -verkkoympäristöön TÄSTÄ.

Käyttäessäsi tätä kirjoitusta lähteenä viittaa siihen seuraavasti:
Mäkinen, J. “Tarvitsevatko lapsetkin liikkuvuusharjoittelua?”
27.12.2021 julkaistu blogikirjoitus
www.exercisemaster.fi -sivustolla

Samankaltaiset artikkelit

  • STAATTISTEN VENYTYSTEN PLUSSAT JA MIINUKSET

    Staattisten venytysten tuomitseminen toimimattomiksi tai turhiksi on väärinkäsitys, joka johtuu niiden toimintamekanismin huonosta tuntemuksesta. Tärkeintä on ymmärtää, miten lihas reagoi äkilliseen pituuden muutokseen venytysrefleksin kautta. Refleksin hyödyllisenä tarkoituksena on estää lihaksen vaurioituminen. Sensoriset reseptorit lihaksissa, jänteissä ja ihossa ovat erittäin herkkiä tunnistamaan venytyksen aiheuttamaa lihaspituuden muutosta. Staattisten venytysten onnistumisen ydin on varoa näiden reseptorien liian…

  • KUINKA KEHITTÄÄ AKTIIVISTA LIIKKUVUUTTA?

    Valmennuksen teoriassa aktiivisella liikkuvuudella tarkoitetaan niitä liikelaajuuksia, jotka ihminen pystyy saavuttamaan omalla lihasvoimalla. Vastaavasti aktiivinen liikkuvuusharjoittelu koostuu harjoitteista, joilla pyritään kehittämään kykyä saavuttaa suuria nivelkulmia aktiivisen lihastyön avulla. Teoreettisesti tarkasteltuna tämä vaikuttaa hyvin selkeältä ja jopa yksinkertaiselta asialta. Käytännön valmennukseen perehtyneet tietävät, että tosiasiassa ollaan tekemisissä hyvin monisyisen ilmiön kanssa. Ihmisliike ei ole juuri koskaan…

  • MITÄ ON HYVÄ LIIKKUVUUS JA MITEN SE SAAVUTETAAN?

    Tämä on useiden seuraajiemme pyytämä toiveaihe. Mennään siis suoraan asiaan!Hyvä liikkuvuus muodostuu kahdesta päätekijästä eli notkeudesta ja voimasta. Lisäksi tarvitaan hallintaa. Pelkkä liikeratojen suuruus ei lisää toimintakykyä, ellemme pysty tuottamaan voimaa tarkoituksenmukaisesti ja tarkasti koko liikeradan matkalle. Pelkkä voima ei myöskään paljon lohduta, jos sen käyttömahdollisuudet ovat notkeuden puutteen vuoksi hyvin rajalliset. Tässä blogitekstissä kerron,…

  • KEHONHALLINTA ON VOIMAN JA LIIKKUVUUDEN SINFONIAA

    Voimalla voidaan tarkoittaa kehon rakenteellista vahvuutta eli lihas- ja sidekudosten sekä luiden muodostaman rakenteen sietokykyä erilaisia kuormia kohdattaessa. Voimakas keho pystyy ottamaan vastaan suuria kuormia hajoamatta. Toisaalta yksikin heikko lenkki muuten voimakkaassa kehossa saattaa johtaa loukkaantumiseen. Voimaa tarvitaan sekä asentojen ylläpitoon että liikkeen tuottamiseen. Voidaan puhua staattisesta voimasta ja dynaamisesta voimasta, joiden kehittäminen edellyttää erilaisia…

  • KEHONHUOLTO JA PALAUTTAVA HARJOITTELU

    Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että pitäisi tehdä kehonhuoltoa? Ainakin autoa huolletaan säännöllisesti, jotta se pysyisi ehjänä. Toisaalta auto viedään huoltoon myös ongelmien ilmaantuessa. Onko ihmisen kehonhuolto luonteeltaan ennaltaehkäisevää vai korjaavaa? Entä mistä on kyse palauttavassa harjoittelussa? Mitä itse asiassa palautetaan? Tämän blogin lukemalla ymmärrät näistä aiheista olennaiset asiat, joten eiköhän käydä aiheen kimppuun! Laajasti ymmärrettynä…

  • KUINKA VÄHÄN ON TARPEEKSI?

    Harva meistä haluaa tehdä enempää kuin on pakko. Se on ihmisen perusluonne ja se pätee erityisen hyvin omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Yleensähän heräämme aiheeseen vasta, kun on jo vähän myöhäistä ja kehoa kiusaa jokin häiriö- tai kiputila. Varmaa on, että pienemmällä vaivalla pääsisi, kun huolehtisi kehosta ennaltaehkäisevästi. Silti ei tahdo millään viitsiä. Tässä tekstissä…

Vastaa