KUN HALLINTA PETTÄÄ

Vahva keho selviytyy elämän eteen tuomista haasteista hajoamatta. Toisaalta hallinnan pettäessä vahvakin keho saattaa mennä rikki. Lihasvoimaa tarvitaan sekä asentojen ylläpitoon että liikkeen tuottamiseen – ja ihan sama pätee myös hallintaan. Mitä oikeastaan tarkoitamme puhuessamme kehonhallinnasta ja liikehallinnasta? Lue tämä blogi, niin tiedät.

Opetamme aina hakemaan ensin hallintaa ja vasta sitten lisäämään tehoa. Jokainen valmennuksessamme ollut on varmasti kuullut tämän ohjeen. Hallinta tarkoittaa kaiken ylimääräisen liikkeen poistamista ja vain liikkeen kannalta olennaisten lihasryhmien käyttämistä. Lihasten tulee aktivoitua oikeassa järjestyksessä ja halutulla voimalla tavoitellun liikkeen mukaisesti. Tällainen liike on tehokasta, taloudellista ja turvallista

Paikallaan oleminen on hallinnan näkökulmasta helpompaa kuin liikkuminen. Siksi kannattaa tehdä jonkin verran myös staattisia harjoitteita, joissa korostuu kehon linjausten korjaaminen, kehon keskilinjan ja keskipisteen aistiminen sekä tasapainon säilyttäminen. Mitä laajempia liikkeitä tehdään ja mitä nopeammin liikutaan, sitä haastavammaksi käy halllinnan säilyttäminen, joten kannattaa aloittaa helposta. Harjoitteiden progressiivisuuden ymmärtäminen on tärkeää, jotta haasteita lisätään mielekkäässä järjestyksessä.

Hallitsematon liikesuoritus ei ole tavoitellun mukainen, eikä se voi mitenkään kehittää haluttua asiaa. Päinvastoin loukkaantumisriski kasvaa ja väärien liikemallien oppimisen todennäköisyys suurenee.

Hallinnan puuttuessa tasapaino kärsii ja keho tuottaa myös suoritukseen kuulumattomia liikkeitä. Valmennuksen näkökulmasta tällöin olisi kriittisen tärkeää puhaltaa peli seis. Hallitsematon liikesuoritus ei ole tavoitellun mukainen, eikä se voi mitenkään kehittää haluttua asiaa. Päinvastoin loukkaantumisriski kasvaa ja väärien liikemallien oppimisen todennäköisyys suurenee. Hallinta saadaan takaisin palaamalla perusasioihin: ensin asentohallintaan ja sieltä hitaan liikkeen kautta kohti nopeampia suorituksia. Oikotietä ei valitettavasti ole.

Joskus hallinnan ylläpitäminen liikkeessä ei onnistu, koska liikkuvuus ei mahdollista liikettä. Tällöin aktiivisen liikelaajuuden puuttumisesta tulee kehonhallintaa rajoittava tekijä. Exercisemasterin käyttämässä hyvän liikkuvuuden määritelmässä korostuvat liikkeen suorittamisen vaivattomuus ja tarkkuus suurillakin nivelkulmilla. Käytännössä hyvä liikkuvuus tarkoittaa kykyä liikkua ja liikuttaa kehoa esteettä, hallitusti ja voimakkaasti. Tällaisesta liikkuvuudesta voi varmuudella sanoa olevan hyötyä kaikille. Liikkuvuusharjoittelu on näin ymmärrettynä kehonhallinnan harjoittamista, jossa voimaa ja liikelaajuuksia kehitetään rinnakkain erottamattomana kokonaisuutena.

Kehonhallinnan kannalta ei ole yhdentekevää, millä menetelmillä voimaa ja liikkuvuutta kehitetään. Kehoa pitää valmistaa kolmiulotteiseen eli kaikkiin mahdollisiin liikesuuntiin tapahtuvaan liikkumiseen. Liikemallien tulee olla monipuolisia ja lihastyötapojen vaihtelevia. Erityisesti liikeratojen ääripäihin kannattaa kiinnittää erityishuomiota, koska hallinnan puutteet tulevat herkimmin esiin juuri niissä ja myöskin loukkaantumisriskin kasvaminen liittyy samaan ilmiöön.

Voimantuotto kehittyy eniten juuri niillä nivelkulmilla, joilla harjoitellaan, koska hermostollisen käskytyksen kehittyminen on nivelkulmaspesifiä. Kun aivot antavat lihaksille toimintakäskyjä tietyissä kohdissa liikettä, nivelten ollessa tietyissä kulmissa, niin lihashermojärjestelmä oppii toimimaan tehokkaasti näissä kohdissa. Myös lihasjännekompleksien voimantuottomuutokset ovat nivelkulmaspesifejä. Dynaamiset liikkuvuusharjoitteet rakentavat hermolihasjärjestelmälle hyödyllisiä liikemalleja. Niitä tekemällä lihaksen sisäinen koordinaatio tehostuu ja myös eri lihasten välinen koordinaatio paranee monipuolisen asento- ja liikekielen ansiosta.

Olemme kehittäneet ylläkuvatut seikat mielessä uuden harjoitusmuodon, joka tunnetaan nimellä Mobility Circuit (M-Circuit®). Harjoitusten runkona ovat dynaamiset liikkuvuusharjoitteet, joista on rakennettu asteittain vaikeutuvia liikeprogressioita. Dynaamisten harjoitteiden ansiosta treenin aikana lihassolujen dynaamiset reseptorit aktivoituvat. Säännöllisellä harjoittelulla liikehermoston kyky käskyttää yksittäisiä lihaksia ja niiden motorisia yksiköitä paranee, samoin tuki- ja sidekudosten voimanvälityskyky paranee. Sinusta tulee vahvempi ja liikkeistäsi tulee laajempia ja hallitumpia!

Mobility Circuit on rakennettu niin, että harjoittelijan keho tottuu asteittain uusiin haasteisiin. Aloittaminen tapahtuu automaattisesti siltä tasolta, jossa olet. Tekeminen perustuu jatkuvaan liikkeeseen, jonka ansiosta liikeradat kasvavat toisto toistolta. Lopputuloksena on harjoitus, joka kehittää sekä kehonhallinnan kahta keskeistä osatekijää, voimaa ja liikkuvuutta, että myös aerobista kestävyyttä. Jos arvelet kuntotasosi olevan heikko tai liikkumisessa on ollut pitkä tauko, niin suosittelemme aloittamaan lempeästä M-Circuit Recoverysta ja siirtymään sitten M-Circuitiin.

Tutustu kotitreeneihin alla olevista linkeistä:

Käyttäessäsi tätä kirjoitusta lähteenä viittaa siihen seuraavasti:

Mäkinen, J. KUN HALLINTA PETTÄÄ.
30.10.2022 julkaistu blogikirjoitus www.exercisemaster.fi-sivustolla

Samankaltaiset artikkelit

  • STAATTISTEN VENYTYSTEN PLUSSAT JA MIINUKSET

    Staattisten venytysten tuomitseminen toimimattomiksi tai turhiksi on väärinkäsitys, joka johtuu niiden toimintamekanismin huonosta tuntemuksesta. Tärkeintä on ymmärtää, miten lihas reagoi äkilliseen pituuden muutokseen venytysrefleksin kautta. Refleksin hyödyllisenä tarkoituksena on estää lihaksen vaurioituminen. Sensoriset reseptorit lihaksissa, jänteissä ja ihossa ovat erittäin herkkiä tunnistamaan venytyksen aiheuttamaa lihaspituuden muutosta. Staattisten venytysten onnistumisen ydin on varoa näiden reseptorien liian…

  • KUINKA KEHITTÄÄ AKTIIVISTA LIIKKUVUUTTA?

    Valmennuksen teoriassa aktiivisella liikkuvuudella tarkoitetaan niitä liikelaajuuksia, jotka ihminen pystyy saavuttamaan omalla lihasvoimalla. Vastaavasti aktiivinen liikkuvuusharjoittelu koostuu harjoitteista, joilla pyritään kehittämään kykyä saavuttaa suuria nivelkulmia aktiivisen lihastyön avulla. Teoreettisesti tarkasteltuna tämä vaikuttaa hyvin selkeältä ja jopa yksinkertaiselta asialta. Käytännön valmennukseen perehtyneet tietävät, että tosiasiassa ollaan tekemisissä hyvin monisyisen ilmiön kanssa. Ihmisliike ei ole juuri koskaan…

  • MITÄ ON HYVÄ LIIKKUVUUS JA MITEN SE SAAVUTETAAN?

    Tämä on useiden seuraajiemme pyytämä toiveaihe. Mennään siis suoraan asiaan!Hyvä liikkuvuus muodostuu kahdesta päätekijästä eli notkeudesta ja voimasta. Lisäksi tarvitaan hallintaa. Pelkkä liikeratojen suuruus ei lisää toimintakykyä, ellemme pysty tuottamaan voimaa tarkoituksenmukaisesti ja tarkasti koko liikeradan matkalle. Pelkkä voima ei myöskään paljon lohduta, jos sen käyttömahdollisuudet ovat notkeuden puutteen vuoksi hyvin rajalliset. Tässä blogitekstissä kerron,…

  • KEHONHALLINTA ON VOIMAN JA LIIKKUVUUDEN SINFONIAA

    Voimalla voidaan tarkoittaa kehon rakenteellista vahvuutta eli lihas- ja sidekudosten sekä luiden muodostaman rakenteen sietokykyä erilaisia kuormia kohdattaessa. Voimakas keho pystyy ottamaan vastaan suuria kuormia hajoamatta. Toisaalta yksikin heikko lenkki muuten voimakkaassa kehossa saattaa johtaa loukkaantumiseen. Voimaa tarvitaan sekä asentojen ylläpitoon että liikkeen tuottamiseen. Voidaan puhua staattisesta voimasta ja dynaamisesta voimasta, joiden kehittäminen edellyttää erilaisia…

  • KEHONHUOLTO JA PALAUTTAVA HARJOITTELU

    Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että pitäisi tehdä kehonhuoltoa? Ainakin autoa huolletaan säännöllisesti, jotta se pysyisi ehjänä. Toisaalta auto viedään huoltoon myös ongelmien ilmaantuessa. Onko ihmisen kehonhuolto luonteeltaan ennaltaehkäisevää vai korjaavaa? Entä mistä on kyse palauttavassa harjoittelussa? Mitä itse asiassa palautetaan? Tämän blogin lukemalla ymmärrät näistä aiheista olennaiset asiat, joten eiköhän käydä aiheen kimppuun! Laajasti ymmärrettynä…

  • KUINKA VÄHÄN ON TARPEEKSI?

    Harva meistä haluaa tehdä enempää kuin on pakko. Se on ihmisen perusluonne ja se pätee erityisen hyvin omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Yleensähän heräämme aiheeseen vasta, kun on jo vähän myöhäistä ja kehoa kiusaa jokin häiriö- tai kiputila. Varmaa on, että pienemmällä vaivalla pääsisi, kun huolehtisi kehosta ennaltaehkäisevästi. Silti ei tahdo millään viitsiä. Tässä tekstissä…

Vastaa