JUOKSIJAN LIIKKUVUUSHARJOITTELU

Et ehkä halua käyttää juoksemiseen tarkoitettua aikaa liikkuvuusharjoitteluun.
Toisaalta akillesjänteiden tulehduskierteen ennaltaehkäisy tai juokseminen pitkään ilman polven tai lantioseudun kiputiloja saattaa kiinnostaa sinua. Puhumattakaan mahdollisuudesta pienentää rasitusmurtumien riskiä. Näiden ongelmien yhtenä syynä on riittämätön liikkuvuus. Yhteys on joskus suoraviivainen, toisinaan taas ongelmat ovat seurausta liikkuvuuspuutteiden aiheuttamasta lihasepätasapainosta.

Hyvän juoksijan juoksu on taloudellista. Lantion liike on irtonaista ja juoksu vaikuttaa rullaavan kuin itsestään. Hyvä juoksija ei aktivoi lihaksistoaan yhtään enempää kuin on tarpeen. Hermolihasjärjestelmä on oppinut juoksun kannalta optimaalisen tavan toimia. Juoksun taloudellisuus syntyy siitä, että lihakset toimivat tasapainoisesti. Tällöin yksikään lihas ei joudu tuhlaamaan energiaa siihen, että paikkaisi heikosti toimivaa lihasta. Kuvatun kaltainen juoksu on mahdollista vain riittävän suurien liikeratojen puitteissa.

Kun ylimääräiset liikkeet ja kompensaatiot ovat tarpeeksi dramaattisia, niin aletaan lähestyä riskiä saada rasitusvamma tai akuutti kudosvaurio. Pienikin määrä liikkuvuusharjoittelua, joka sisältää motorisen kontrollin elementin, voisi tuoda isoa apua tilanteeseen.

Juostessa erityisesti jalkojen liikuttamiseen osallistuvien lihasten rooli korostuu, vaikka myös käsien lihaksilla samoin kuin keskivartalon lihaksilla on oma roolinsa. Suuri merkitys on jalkaterän ja nilkan toiminnalla, koska kaikki muu juoksemiseen liittyvä tapahtuu niiden varassa. Toisin sanoen kaikki se, mitä näissä kineettisen ketjun alimmissa osissa tapahtuu tai ei tapahdu, välittyy ja vaikuttaa ketjun ylempiin osiin. Esimerkiksi nilkan vääränlainen periksi antaminen tai kiertyminen askeleen osuessa maahan aiheuttaa herkästi polviniveleen ja lonkkaniveleen haitallisia kiertoja. Vaikutus korostuu sitä enemmän, mitä useampia askelia juoksija ottaa.

Juoksun taloudellisuus kärsii, kun askeleen voimantuotto kärsii. Voiman pitäisi välittyä 100 % eteenpäin, joten pienikin ongelma jalkaterän, nilkan, polven ja lonkan muodostamassa jatkumossa estää voiman täydellisen välittymisen. Kaikki ylimääräiset liikkeet ja kompensaatiot aiheuttavat lihaksille lisää kuormitusta ja energiankulutusta. Kun ylimääräiset liikkeet ja kompensaatiot ovat tarpeeksi dramaattisia, niin aletaan lähestyä riskiä saada rasitusvamma tai akuutti kudosvaurio. Pienikin määrä liikkuvuusharjoittelua, joka sisältää motorisen kontrollin elementin, voisi tuoda isoa apua tilanteeseen.

Kaikki liike lähtee asentohallinnasta. Jos esimerkiksi lantion asento ei ole syvien keskivartalolihasten hyvässä hallinnassa, niin pinnalliset lihakset aktivoituvat tekemään työtä, jota niiden ei tulisi tehdä. Tällainen korvaava lihastyö aiheuttaa herkästi jäykistymistä ja kipuja, minkä seurauksena liikkuvuus vähenee. Tyypillinen liikkuvuuspuutteesta johtuva virhe juoksussa on takapuoli alhaalla lysähtäneessä asennossa juokseminen. Kireys lonkankoukistajaryhmän lihaksissa johtaa tähän. Lantiossa on oltava hyvä ojennus, jotta painopiste pysyy ylhäällä. Näin myös lantio ja rintakehä pysyvät samalla ryhtilinjalla, mikä on tasapainoisen juoksuasennon perusta.

Juoksijan ei välttämättä tarvitse venyttää lihaksiaan, eikä siis venytellä perinteisessä mielessä ymmärrettynä. Pääasia on, että juoksun takia kiristyneet lihakset saa jollain menetelmällä välillä myös rentoutumaan. Pitkäkestoinen staattinen pitovenytys on tähän tarkoitukseen toimiva keino, mutta vain yksi menetelmä muiden joukossa. Esimerkiksi kerran viikossa toistuvalla rentouttavalla venyttelyllä saa jo merkittävää hyötyä aikaan. Sen sijaan kehon toiminnallisuutta ja liikkumisen vaivattomuutta kehittävää aktiivista liikkuvuusharjoittelua juoksijan kannattaa tehdä yhtä säännöllisesti kuin juoksuakin.

Motorinen kontrolli eli tarkka liikkeiden säätely on edellytys vaivattomalle juoksemiselle. Motorista kontrollia kannattaa kehittää juoksutekniikan erikoisharjoitteiden lisäksi myös muilla tavoin. Näin kehosi saa uudenlaisia ärsykkeitä ja kokonaiskehitys on tehokkaampaa. Mobiliteetti ja stabiliteetti ovat erottamaton parivaljakko. Harjoittelu, jossa on oikea yhdistelmä molempia, johtaa parhaaseen lopputulokseen.

Turvallisia juoksukilometrejä!

Oletko kuullut Mobility Circuitista? Sitä tehdessä eri lihasryhmien saumaton yhteistyö saa aikaan aktiivisen liikkuvuuden kehittymistä tosi tehokkaasti. Metodin avulla opit hallitsemaan kehon liikkeitä tarkasti kaikkiin liikesuuntiin, jolloin turha lihastyö vähenee ja liikkumisesta tulee taloudellisempaa ja turvallisempaa. Sopii aivan erinomaisesti juoksijalle.

Mikäli haluat testata M-Circuitia, tarjoamme ensimmäisen harjoituksen
(43 min) ilmaiseksi ja sitoumuksetta. Treenin pääset TÄÄLTÄ.

Kuvat: Joel Forsman / Vauhtisammakon juoksukoulu

Käyttäessäsi tätä kirjoitusta lähteenä viittaa siihen seuraavasti:
Mäkinen, J. (2021) Juoksijan liikkuvuusharjoittelu.
15.2.2021 julkaistu blogikirjoituswww.exercisemaster.fi-sivustolla.

Samankaltaiset artikkelit

  • STAATTISTEN VENYTYSTEN PLUSSAT JA MIINUKSET

    Staattisten venytysten tuomitseminen toimimattomiksi tai turhiksi on väärinkäsitys, joka johtuu niiden toimintamekanismin huonosta tuntemuksesta. Tärkeintä on ymmärtää, miten lihas reagoi äkilliseen pituuden muutokseen venytysrefleksin kautta. Refleksin hyödyllisenä tarkoituksena on estää lihaksen vaurioituminen. Sensoriset reseptorit lihaksissa, jänteissä ja ihossa ovat erittäin herkkiä tunnistamaan venytyksen aiheuttamaa lihaspituuden muutosta. Staattisten venytysten onnistumisen ydin on varoa näiden reseptorien liian…

  • KUINKA KEHITTÄÄ AKTIIVISTA LIIKKUVUUTTA?

    Valmennuksen teoriassa aktiivisella liikkuvuudella tarkoitetaan niitä liikelaajuuksia, jotka ihminen pystyy saavuttamaan omalla lihasvoimalla. Vastaavasti aktiivinen liikkuvuusharjoittelu koostuu harjoitteista, joilla pyritään kehittämään kykyä saavuttaa suuria nivelkulmia aktiivisen lihastyön avulla. Teoreettisesti tarkasteltuna tämä vaikuttaa hyvin selkeältä ja jopa yksinkertaiselta asialta. Käytännön valmennukseen perehtyneet tietävät, että tosiasiassa ollaan tekemisissä hyvin monisyisen ilmiön kanssa. Ihmisliike ei ole juuri koskaan…

  • MITÄ ON HYVÄ LIIKKUVUUS JA MITEN SE SAAVUTETAAN?

    Tämä on useiden seuraajiemme pyytämä toiveaihe. Mennään siis suoraan asiaan!Hyvä liikkuvuus muodostuu kahdesta päätekijästä eli notkeudesta ja voimasta. Lisäksi tarvitaan hallintaa. Pelkkä liikeratojen suuruus ei lisää toimintakykyä, ellemme pysty tuottamaan voimaa tarkoituksenmukaisesti ja tarkasti koko liikeradan matkalle. Pelkkä voima ei myöskään paljon lohduta, jos sen käyttömahdollisuudet ovat notkeuden puutteen vuoksi hyvin rajalliset. Tässä blogitekstissä kerron,…

  • KEHONHALLINTA ON VOIMAN JA LIIKKUVUUDEN SINFONIAA

    Voimalla voidaan tarkoittaa kehon rakenteellista vahvuutta eli lihas- ja sidekudosten sekä luiden muodostaman rakenteen sietokykyä erilaisia kuormia kohdattaessa. Voimakas keho pystyy ottamaan vastaan suuria kuormia hajoamatta. Toisaalta yksikin heikko lenkki muuten voimakkaassa kehossa saattaa johtaa loukkaantumiseen. Voimaa tarvitaan sekä asentojen ylläpitoon että liikkeen tuottamiseen. Voidaan puhua staattisesta voimasta ja dynaamisesta voimasta, joiden kehittäminen edellyttää erilaisia…

  • KEHONHUOLTO JA PALAUTTAVA HARJOITTELU

    Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että pitäisi tehdä kehonhuoltoa? Ainakin autoa huolletaan säännöllisesti, jotta se pysyisi ehjänä. Toisaalta auto viedään huoltoon myös ongelmien ilmaantuessa. Onko ihmisen kehonhuolto luonteeltaan ennaltaehkäisevää vai korjaavaa? Entä mistä on kyse palauttavassa harjoittelussa? Mitä itse asiassa palautetaan? Tämän blogin lukemalla ymmärrät näistä aiheista olennaiset asiat, joten eiköhän käydä aiheen kimppuun! Laajasti ymmärrettynä…

  • KUINKA VÄHÄN ON TARPEEKSI?

    Harva meistä haluaa tehdä enempää kuin on pakko. Se on ihmisen perusluonne ja se pätee erityisen hyvin omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Yleensähän heräämme aiheeseen vasta, kun on jo vähän myöhäistä ja kehoa kiusaa jokin häiriö- tai kiputila. Varmaa on, että pienemmällä vaivalla pääsisi, kun huolehtisi kehosta ennaltaehkäisevästi. Silti ei tahdo millään viitsiä. Tässä tekstissä…

Vastaa