MOTIVAATIO JA LIIKKUMISEN ILON YLLÄPITÄMINEN

Veikkaan, että olet joskus innostunut liikkumaan.
Suurin osa valitettavasti tietää myös, miltä tuntuu, kun liikunnan ilo katoaa ja innolla aloitettu liikkuminen vähitellen hiipuu. Tämän kirjoituksen tarkoitus on auttaa ymmärtämään, mitkä seikat vaikuttavat kestävän motivaation syntymiseen. Paremman ymmärryksen lisäksi saat check-pointteja, jonka avulla voit tarkistaa ja seurata olennaisten motivaatiotekijöiden toteutumista.
Näin pystyt omassa arjessasi tukemaan liikkumisen ilon jatkumista alkua pidemmälle.
Oletko mukana?


Kolme perustarvetta motivaation syntymiseen

Itseohjautuvuusteorian mukaan kolme psykologista perustarvetta määrittää motivaation syntymistä. Jos yksikin niistä toteutuu, niin motivoitumiselle on otollinen maaperä olemassa. Kahden perustarpeen täyttyminen vahvistaa motivaation säilymistä entisestään ja jos kaikki kolme perustarvetta on kunnossa, niin motivaatio on erittäin vahvalla pohjalla.

Ensimmäinen perustarve on autonomia eli mahdollisuus valita ja säädellä omaa toimintaa. Aikuinen ihminen haluaa itse päättää, mitä tekee ja milloin tekee. Siksi liikkumisen sisällöt ja aikataulut kannattaa valita alusta asti huolella. Onko treeni oikeasti sellaista, josta pidän tai josta voin oppia pitämään? Ovatko treeniajat sellaisia, että ne sopivat omaan aikatauluuni? Jos aito kiinnostus treeniä kohtaan puuttuu tai treeniin ehtiminen sakkaa viikosta toiseen, niin ennuste liikkumisen jatkumiselle on heikko.

Toinen perustarve on kyvykkyyden kokemus eli tunne siitä, että minusta on tähän. Mittaamme tätä usein tiedostamattamme vertaamalla liikunnan aloitukseen kytkeytyneitä haavekuvia ja todellisuudessa syntyviä tuloksia. Jos kuilu näiden kahden välillä on liian suuri, se syö motivaatiota. Liikunnan tulisikin olla itselle sopivan haastavaa, ei tylsistyttävää, mutta ei myöskään liian vaikeaa. Pientä ponnistelua vaativa liikkuminen, johon ihminen kuitenkin parhaansa tekemällä kykenee, antaa upean jälkifiiliksen: treenin päätyttyä on voittajaolo ja ajatus seuraavasta liikuntakerrasta tuntuu houkuttelevalta.

Kolmas perustarve on yhteenkuuluvuus toisten ihmisten kanssa eli tunne siitä, että olen tärkeä osa tätä yhteisöä, jossa olen mukana. Tämä voi toteutua urheiluseurassa tai kuntosalilla, mutta aivan yhtälailla myös kotitreenissä etävalmennuksen kautta tai kaveriporukan kävelylenkillä. Tekemisen jakaminen jonkun kanssa ja päämäärien saavuttaminen yhdessä vahvistavat tämän perustarpeen toteutumista. Onnistumisen kokemus on aina voimakkaampi, kun sen voi jakaa jonkun kanssa.


Ryhdy ennustajaksi: LOPETANKO vai JATKANKO?

Sitoudumme kaikkein parhaiten liikkumiseen, jonka tärkeydestä olemme itse vakuuttuneita. Ulkopuolisten hyvää tarkoittavat neuvot liikunnan lisäämisestä eivät takaa yhtään mitään, ellei oma lamppu syty: minä oikeasti tarvitsen tätä! Oivalluksen lampun syttymisen jälkeen ollaan vahvoilla, kunhan liikkuminen tuottaa ainakin jossain määrin onnistumisen kokemuksia. Täysiä seinää päin ajaminen sammuttaa kirkkaankin lampun. Siksi alussa maltti on valttia ja eteneminen kannattaa tehdä pienin, mutta palkitsevin, askelin.

Liikkumisen jatkumista uhkaa paitsi arjen kiireet myös kokemus siitä, että tehty panostus ei tuotakaan haluttua tulosta. "Minusta ei nyt vaan ole tähän" on tunnetila, joka kaikkein varmimmin saa lopettamaan yrittämisen. Samoin odotettua vähäisempi kehitys johtaa herkästi turhautumiseen ja sitä kautta liikkumisen tärkeyden vähättelemiseen. Tunnista onnistumiset ja nauti niistä!

Peräänkuulutan myös armollisuutta itseä kohtaan. Liikkuminen on hyödyllistä, vaikka se ei tuntuisi raskaalta sitä tehdessä tai aiheuttaisi lihaskipua seuraavana päivänä. Aina ei ole pakko hikoilla, jotta harjoitus tekisi hyvää keholle. Lyhyt tai kesken jäänyt treeni voittaa treenin, jota et koskaan edes aloittanut. Mitä jos tärkein kriteeri onnistuneelle liikuntakerralle olisikin se, että siitä tuli hyvä olo?

Lyhyesti sanottuna omien tavoitteiden kannalta toimivaksi koettu harjoittelu todennäköisesti jatkuu, kun taas turhaksi koettu ja mieluisammilta asioilta aikaa vievä treeni loppuu lyhyeen. Pysähdy hetkeksi miettimään, minkälaisia liikkumiskokemuksia itselläsi on ollut ja mitä voisit niistä oppia!

Kolme vinkkiä jatkuvan liikuntamotivaation rakentamiseen

1. Mieti, mitä oikeasti haluat liikunnan kautta saavuttaa. Visualisoi rohkeasti, millainen olisi tilanne, johon olisit tyytyväinen. Kun tiedät, mitä tahdot, kannattaa annostella konkreettisia välitavoitteita, jotka ovat saavutettavissa muutamissa viikoissa. Näin etenet etappi kerrallaan haluamaasi suuntaan ja myös huomaat edistyksesi paremmin. 

2. Katso peiliin ja ole realistinen. Paljonko sinulla oikeasti on aikaa ja jaksamista? Kun suunnittelet viikon liikuntakerrat tältä pohjalta, niin pystyt arjen realiteettien keskelläkin toteuttamaan suunnitelmaasi. Liian kunnianhimoinen ohjelma johtaa nopeasti lannistaviin epäonnistumisiin, jotka saattavat pahimmillaan katkaista liikkumisen kokonaan.

3. Muista aina, ketä varten liikut: sinua itseäsi! Et ole kenellekään tilivelvollinen, mutta jos jätät suunnitellut harjoitukset tekemättä, on turha toivoa haluamiasi tuloksia. Ympärillä olevilta ihmisiltä voi saada joskus tärkeää tukea liikkumiseen, mutta vain sinä itse kannat vastuun.


Kirjoittaja:
Jarkko Mäkinen
Kasvatstieteiden tohtori
Valmentajan erikoisammattitutkinto

ETSITKÖ VIELÄ SITÄ OMAA TAPAA LIIKKUA?
Parhaiten tuet liikuntamotivaation säilymistä korkeana varmistamalla, että juuri sinulle mielekkäät treenit ovat aina nopeasti saatavilla. Suosittelemme tilaamaan uuden Liikkuvuusharjoittelu TOTAL-palvelun, jonka myötä käytössäsi on kaikki, mitä kehon hyvinvointiin tarvitset. Sijoitat vain harjoitukset omaan viikkorytmiisi ja nautit tuloksista. Pääset lukemaan lisää TOTAL-palvelusta tästä:

Liikkuvuusharjoittelu TOTAL


Kirjoitus on julkaistu alunperin Selkäliiton Hyvä Selkä -lehden numerossa 1/2023.


 







MOTIVAATIO JA LIIKKUMISEN ILON YLLÄPITÄMINEN
Exercisemaster valmentajat 18 tammikuuta, 2023
Jaa somessa
Tagit
Arkisto
kuntosalitreenaajan liikkuvuusharjoittelu